Vuoden 2021 viimeisen [musiikki.journal.fi]Musiikki-lehden ovat päätoimittaneet dos. Tuire Ranta-Meyer, dos. Pia Houni ja FT Noora Vikman. Erikoisnumero avaa maisemaa musiikin ja laajemminkin kulttuurin tutkittuihin ja todennettuihin hyvinvointivaikutuksiin. Samalla ote on kriittinen sen suhteen, millä metodeilla hyvinvointia ylipäätään voidaan mitata ja mitä hyvinvoinnin alueita nykytutkimuksen osalta voidaan jäsentää. Laaja pääkirjoitus kommentoi esimerkiksi vuonna 2019 julkaistua WHO:n kokoavaa raporttia, jossa viitataan noin 3000 tutkimusjulkaisuun taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista (Fancourt ja Finn 2019.) Samoin tuodaan esiin kokonainen uusi tutkimusalue Health Humanities, johon liittyvät tutkimushankkeet ovat nostaneet esiin kattavasti eri taiteenlajien ja käsillä tekemisen, rakennetun ympäristön, filosofian, henkisyyden ja uskonnollisuuden sekä historian tuottamaa hyvinvointia. (Crawford, Brown ja Charise 2020.)
Vertaisarvioidussa artikkelissaan dos. Kaarina Kilpiö ja dos. Meri Kytö tarkastelevat sitä, millaista musiikin kanssa työskenteleminen palvelualan työpaikkojen arjessa on ja millaisena työntekijät näkevät musiikin osuuden työhyvinvointinsa suhteen. Professori Norma Daykin on kirjoittanut katsauksen taiteen hyvinvointiin liittyvistä tutkimusmetodeista ja -suuntauksista, FT Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, dos. Hanna Pohjola ja FT Laura Huhtinen-Hildén katsauksia, puheenvuoroja ja arvioita. Lisäksi numerossa on TtT Mari Rusi-Pyykösen lektio.
Erikoisnumeron päätoimittajat toivovat tälle kaikkien aikojen ensimmäiselle Musiikki-lehden hyvinvointinumerolle monipuolista ja aktiivista jatkoa. Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät saavutettavuuden ja tasa-arvon teemat ovat edelleen ajankohtaisia (vrt. numero 2/2018) ja vaikkapa musiikkilääketieteen erikoisnumero olisi tervetullut Musiikkiin, onhan aihetta sivuavat lehdet 1–2/1993 (Mielensisäinen musiikki) ja 4/1998 (Musiikin sanaton kosketus) ilmestyneet jo neljännesvuosisata sitten.