MTS esittäytyy: Hallituksen jäsen Saijaleena Rantanen

Olen toiminut MTS:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2020, ensin vara- ja sittemmin varsinaisena jäsenenä. Koronan aikana kiinnitin erityistä huomiota siihen (enkä varmasti ollut ainoa), kuinka tärkeää on kuulua erilaisiin yhteisöihin. Tällöin pohdin paljon myös musiikintutkimuksen ympärille eri vaiheissa perustettuja seuroja ja niiden merkitystä erilaisten yliopistollisten ja tutkimuksellisten työtehtävien taustalla. Tutkijantyö on usein yksinäistä, mistä johtuen erilaisia yhteisöllisiä kiinnikkeitä on tärkeää luoda. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä MTS:n toimintaa edelleen ja muistuttaa sen tärkeydestä alamme ylläpitämisen sekä kaikenlaisen tutkimustoimintaan liittyvän verkostoitumisen näkökulmasta.

Kuva: AJ Savolainen

Itse löysin musiikintutkimuksen niin sanotusti mutkan kautta. Olen ensimmäiseltä ammatiltani pianonvirittäjä. Tein virittäjän töitä aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan. Olen myös toiminut tapahtumatuottajana ja tehnyt myös töitä muutamille suomalaisille artisteille. Historia on kiinnostanut niin pitkään kuin jaksan muistaa – ja suuri haaveeni toteutuikin 2000-luvun alussa, kun pääsin Tampereen yliopistoon opiskelemaan alaa, pääaineenani Suomen historia. Vapaan sivuaineoikeuden turvin päädyin opiskelemaan etnomusikologiaa, joka johdatteli minut musiikintutkimuksen maailmaan.

Historian- ja musiikintutkimusta yhdistellen olen erityisen kiinnostunut musiikin poliittisista, kulttuurisista ja sosiaalisista vaikutuksista, tiivistetysti musiikin sosiaali- ja kulttuurihistoriasta. Yhteiskunnallinen näkökulma on tutkimuksessani voimakkaasti läsnä. Etenkin historian varjoihin jääneet, historian ”unohtamat” henkilöt ja ilmiöt ovat lähellä sydäntäni.

Tein lopulta väitöskirjani Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan vuonna 2013. Tutkimukseni käsitteli sitä, miten musiikkia hyödynnettiin suomalaisen kansallisvaltion rakentamisprosessissa 1860-luvulta suurlakkoon 1905. Tällä hetkellä tutkin Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaissiirtolaisten musiikkikulttuuria 1890-luvulta 1930-luvulle työväenliikkeen näkökulmasta. Tavoitteenani on ollut laajentaa tutkimukseni tarkastelemaan myös Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930-luvuilla siirtyneitä suomalaisia, joista jopa puolet lähtivät Pohjois-Amerikasta. Lähtijöiden joukossa oli monia taiteilijoita. Sanotaan muun muassa, että ”amerikansuomalaiset toivat jazzin Petroskoihin”. Ukrainan sodan myötä on kuitenkin epävarmaa, minkälaisia mahdollisuuksia tutkimustyön jatkamiseen on. Siirtolaisuuden ohella olen tutkinut myös Viipurin musiikin historiaa sekä laulu- ja soittojuhliin liittyviä ylirajaisia verkostoja.

Toimin tällä hetkellä yliopistonlehtorina ja musiikin historian tutkijana Taideyliopistossa sekä musiikkitieteen dosenttina Helsingin yliopistossa. Olen myös Tutkimusyhdistys Suoni ry:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen. Olemme kollegani Kaarina Kilpiön kanssa – joka myös on MTS:n hallituksen jäsen – aloittamassa projektin, jonka tarkoituksena on kartoittaa sitä, minkälaisia syitä yhteisömme jäsenillä on MTS:n jäsenyyden taustalla ja mitä jäsenistömme (ja mahdolliset uudet jäsenet) erityisesti toivoisivat seuralta. Mikäli tämä herättää ajatuksia, ole yhteydessä joko minuun tai Kaarinaan. Meidät molemmat tavoittaa uniarts-sähköpostin välityksellä.

Mukavaa syyskauden alkua kaikille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.