Musiikkitieteellisen seuran hallitus on käynyt syksyllä 2022 aivoriihityyppistä keskustelua ja pohtinut, miten seuran jäsenyys koettaisiin entistä merkityksellisemmäksi. Ilman ääneen lausuttuja ja ylös kirjattuja tavoitteita emme voi kehittyä, ja ilman toimintaamme arvostavia jäseniä meillä ei ole todellista funktiota musiikkitieteen puolestapuhujana. Jotta yhteiskunta tunnistaa humanistisen tutkimuksen ja erityisesti taiteiden tutkimuksen oppialat, niiden tulokset ja laajemmat merkitykset, meidän on tehtävä asian eteen jatkuvasti töitä. Seuran arvovalta kuitenkin perustuu osaltaan sen jäsenistöön ja jopa jäsenmäärään. Ei ole samantekevää, puhutaanko yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa 50 vai 500 jäsenen äänitorvena.
Pohjustuksena hallituksen ajatustenvaihdolle toimi hallituksen jäsenten Kaarina Kilpiön ja Saijaleena Rantasen laatima visiodokumentti. Aivan ensimmäisenä hallitusta haastettiin miettimään, mitä laajassa mielessä tarkoittaa kuuluminen Suomen musiikkitieteelliseen seuraan. Olennaista tässä vaiheessa oli kirkastaa ajatusta siitä, miksi siihen on liitytty tai tulisi liittyä.
Seuraavana steppinä oli pohdinta siitä, olemmeko osanneet kuvata ja kertoa potentiaalisille uusille jäsenille seuran arvopohjasta ja tehtävästä. Mikä on seuran missio, miksi se on olemassa? Ja seuraavana askeleena oli tärkeätä tunnistaa, millaisia jäsenetuja ihmiset voisivat arvostaa – jos olisivat niistä tietoisia. Pohjadokumentissa nostettiin esiin kiinnostavia hahmotelmia siitä, mitä seuran tarjoamat etuisuudet, esimerkiksi taloudelliset ja tai työskentelyyn liittyvät, voisivat olla. Tällaisina voisivat toimia muiden muassa:
-
- Pääsy eksklusiivisiin tietokantoihin, jotka toimisivat seurajäsenyyden kautta – silloinkin, kun ei ole yliopistoaffiliaatiota
-
- Työtilan lyhytaikainen buukkausmahdollisuus alennetulla hinnalla esim. alaan liittyvistä instituutiosta seuran jäsenyyden kautta?
-
- Lehti- tai kauppasopimukset, joiden perusteella jäsenet saisivat alennuksia alan lehdistä, nettikaupoista tai myymälöistä
-
- Mentorointiohjelma, jossa ymmärtäväiset konkarit tarjoaisivat voimavaroja vahvistavaa työnohjausta tai mentorointia (ei siisopinnäyteohjausta) ja jakaisivat omista kokemuksistaan.
Seuran tiedotustoimintaan ja sen kehittämiseen, julkaisemiseen ja jäsenten keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden tunteen vahvistamiseen liittyvinä ideoina tuli pohjadokumentissa esiin esimerkiksi seuraavia uudenlaisia toimintamuotoja:
-
- Väitöskirjavaiheessa olevalle tutkijalle annettaisiin mahdollisuus hakeutua mukaan seuran julkaisutoimintaan tai viestintään. Seuralla voisi olla some-tiimi, johon pääsisi myös 1–2 jäsentä ennen väittelemistä.
-
- Seura esittäytyy -tietoiskut tarjolle: hallituksen jäsenen voisi tilata jatko-opintoseminaariin tai muuhun tilaisuuteen kertomaan tieteellisessä seurassa toimimisesta ja siitä, mitä seuralla on tarjota.
-
- Kokoontumiset esimerkiksi Musiikki-lehden tai sen erikoisnumeroiden ilmestymisen ja/tai seuran vuosikokouksen ympärille, mahdollisesti myös valtakunnallisen symposiumin tai MuToVe:n eli musiikintutkimuksen verkoston yhteydessä: musiikintutkimuksen pienimuotoista juhlistamista lasillisella, yhdellä esitelmällä joltakulta tuoreen Musiikin kirjoittajista tms.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä osa-alueena nostettiin esiin aivan erityinen etu: jäsenten mahdollisuudet käyttää seuran ”parviälyä” ja vipuvoimaa:
-
- Esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen haun teemaehdotusverkkokysely tai vastaava, johon seuran jäsenet saisivat ehdottaa musiikintutkimukseen liittyviä teemoja ja aiheita ja joita voitaisiin yhteiskehittää ja jalostaa jäsenistön kesken luottamuksellisesti. Samalla vahvistettaisiin niin kutsuttua kansalaistiedettä myös musiikintutkimuksen piirissä.
-
- Verkkosivuille valmis väylä tai lomake, jolla jäsen voisi ehdottaa seuralle aihetta, josta hänen mielestään seuran tulisi tehdä ”virallinen” lausunto tai kannanotto.
Yleisesti yhteisessä dialogissa aiheen parissa tuli ilmi, että oman työ- tai tutkijanuran alkuvaiheessa olisi ollut arvokasta saada kokemus siitä, ettei ole yksinäistä olla kiinnostunut musiikin tutkimisesta. Vertaistuki, mentorointi ja kevyellä organisoinnilla aikaansaadut epäviralliset tapahtumat tai ajatushautomot voisivat olla jotain, jolla olisi kaikupohjaa edelleen.
Näiden ajatusten myötä jatkamme pohdintaa ja pyrimme järjestämään osallistavia ja mielekkäitä kyselyjä seuran jäsenille! Olkaa yhteydessä seuraan (mts.toimisto@gmail.com) tai sen hallituksen jäseniin. Pysykää kanavalla!