Suomen musiikkitieteellisen seuran kevätkokous järjestetään tiistaina 2.4.2019 kello 16:00 Helsingissä, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloissa Musiikkitalossa (Töölönlahdenkatu 16 C, 00100 Hki), kokoushuoneessa S3101. Kokouksen esityslista: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä ja pöytäkirjan tarkastaja Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus Esitetään… Lue lisää »Suomen musiikkitieteellisen seuran kevätkokous
Nyt sitä saa! Aldwell & Schachterin Harmonia ja äänenkuljetus -kirjan 4. suomenkielinen painos on julkaistu. Kirjan voi ostaa tuttuun tapaan suoraan seuralta laittamalla viestiä osoitteeseen mts.toimisto(a)gmail.com tai Ostinatosta (Musiikkitalo) sekä Ostinaton verkkokaupasta. Kirjan hinta on 49… Lue lisää »Aldwell & Schachterin Harmonia ja äänenkuljetus -kirjan 4. suomenkielinen painos on julkaistu!
Musiikintutkimuksen tulevaisuuden metodologiat Nykytilanteessa, jossa musiikintutkimuksen alat muodostavat laajan kirjon samalla kun erilaisia tutkimuskohteiden ja -suuntausten välisiä arvohierarkioita on kyseenalaistettu pitkään, musiikintutkimuksen tulevaisuuden painopisteet ja menetelmät näyttäytyvät kiehtovan avoimina. Useat uuden ja kulttuurisen musiikintutkimuksen edustajat… Lue lisää »Kirjoituskutsu: Musiikki 4/2019
Hyvä kollega ja musiikkitieteen ystävä Työvuosi on melkein lopussa, ja on lyhyen yhteenvedon aika. Musiikkitieteellisen seuran vuosi on ollut kiireinen ja olemme valmistautuneet melko suuriin myllerryksiin, joista kaikki eivät ole olleet täysin omaehtoisiakaan. Ehkä suurimpana… Lue lisää »Seuran loppuvuoden terveiset
Suomen musiikkitieteellinen seura & Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Historiafoorumi järjestävät Suomen musiikintutkijoiden 23. valtakunnallisen symposiumin Helsingissä 27.–29.3.2019! Symposiumin CFP on nyt auki ja ehdotuksia voi lähettää aina 22.1.2019 asti osoitteeseen symposiumhelsinki2019(a)gmail.com. Teemana on Musiikin historiallinen muutos ja nykyisyys:… Lue lisää »Suomen musiikintutkijoiden 23. valtakunnallisen symposiumin CFP on nyt auki!
CfP: Musiikki – Muuttuva musiikki, teknologia ja toimijat: teknologian rooli studiotyöskentelyssä ja äänite- tai musiikkituotannossa Tässä Musiikki-lehden teemanumerossa keskitytään tarkastelemaan musiikin ja teknologian välistä suhdetta erityisesti musiikki- ja äänitetuotannon kontekstissa. Näiden teemojen lisäksi tarkastelun kohteena… Lue lisää »Seuran Musiikki-lehti hakee artikkeliehdotuksia tulevaan musiikkiteknologia-aiheiseen erikoisnumeroon!
Suomen musiikkitieteellisen seuran syyskokous järjestetään keskiviikkona 28.11.2018 kello 16:30 Helsingissä, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloissa Musiikkitalossa (Töölönlahdenkatu 16 C), kokoushuoneessa S3101. Kokouksessa valitaan vuoden 2019 hallitus sekä keskustellaan seuran ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kokouksen jälkeen vuorossa… Lue lisää »Suomen Musiikkitieteellisen Seuran Syyskokous
Seuran sihteeri vaihtui loppukesästä ja uutena toimessa on aloittanut Minna Karppanen, barokkimusiikin tutkimukseen suuntautunut musiikinteorian ja cembalonsoiton maisteriopiskelija Taideyliopiston Sibelius-akatemiasta. Minnalla on lisäksi tutkinto liiketalouden puolelta ja laaja-alaisesti kokemusta erilaisista hallinnollisista tehtävistä. Sihteerin työhön hän… Lue lisää »Seuran Syyskuulumisia
Suomen musiikkitieteellisen seuran sihteerin paikka avautuu kesällä 2018. Sihteeri on seuran ainoa työntekijä, minkä vuoksi hän huolehtii monipuolisesti seuran eri toiminnoista. Työtehtäviin kuuluu muun muassa kokouskäytännöistä huolehtiminen, seuran rahoituksesta, kirjamyynnistä ja varastosta huolehtiminen, jäsenrekisterin ylläpito… Lue lisää »Suomen musiikkitieteellisen seuran sihteerin paikka haussa
Vuoden 2018 toinen päivä herätti maamme tutkijayhteisöt ja tiedeorganisaatiot kiivailemaan tieteellisen tutkimuksen kielestä Suomessa. Unilukkarina toimi Helsingin Sanomien kolumnisti, nykyisin Edinburghissa professuuria hoitava Jaakko Hämeen-Anttila. Hänen mielestään tieteen maailmassa on vaikea nähdä, mitä mielekkyyttä on − kansallisia aloja lukuun ottamatta − julkaista tutkimusta suomeksi tai ruotsiksi, ”kielillä, joita 99 % alan tutkijoista ei ymmärrä”. Kyseenalaistaminen ei jäänyt tähän, vaan virkkeen jälkiosa ja jatkolause provosoivat lisää: ”[s]uomenkielistä tieteelliseksi itseään nimittävää julkaisua lukiessaan jää ihmettelemään, miksi tekijä ei halunnut tiedemaailman näkevän työtään. Ehkä hän oli liian tietoinen siitä, että julkaisussa ei ollut mitään oikeasti uutta eikä artikkeli olisi kelvannut kansainväliseen sarjaan”. (Hämeen-Anttila 2.1.2018a.)