KIRJOITUSKUTSU, Musiikki 4/2022: ”Pelimusiikin tutkimus Suomessa”

Musiikki ja ääni ovat pelikokemuksen erottamattomia elementtejä. Pelimusiikin merkitys ei kuitenkaan rajoitu itse pelitilanteisiin, vaan sillä on myös huomattava, jatkuvasti kasvava rooli osana laajempaa musiikkikulttuuria ja arkielämää. Esimerkiksi genrerajoja haastavat pelimusiikkikonsertit ovat osoittautuneet myös Suomessa menestykseksi, pelimusiikkia kuunnellaan yleisesti pelitilanteiden ulkopuolella, ja pelimusiikista on kasvanut merkittävä innoittaja ja vaikute eri alojen musiikintekijöille. Pelimusiikki onkin nykypäivänä verkottunut laajasti ympäröivään kulttuuriin.

Pelimusiikki ja siihen liittyvät ilmiöt ovat herättäneet jatkuvasti kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta myös akateemisena tutkimuskohteena. Pelimusiikin tutkimus (ludomusikologia) on alusta saakka lähestynyt kohteitaan varsinkin musiikkitieteen näkökulmasta, mutta erityisesti viime vuosina lähtökohdat ovat laajentuneet muun muassa antropologiaan, psykologiaan ja teknologiatutkimukseen. Pelimusiikin tutkimus asettuukin luontevasti eri tutkimusalojen risteyskohtaan ja tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tarkastella ilmiötä mitä monipuolisimmista lähtökohdista.

Musiikki-lehden teemanumero ”Pelimusiikin tutkimus Suomessa” (4/2022) kokoaa yhteen ajankohtaista suomalaista pelimusiikin tutkimusta ja kartoittaa samalla alan kotimaista kenttää ja omaa ääntä. Kutsumme tarjottavaksi vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita (maksimipituus välilyönteineen 60 000 merkkiä) sekä lyhyempiä kannanottoja, katsauksia, kolumneja tai esimerkiksi kirja-arvioita. Olemme kiinnostuneita myös tekijöiden äänestä ja rohkaisemme esimerkiksi pelimusiikin säveltäjiä, sovittajia, esittäjiä ja muita tekijöitä tarjoamaan tekstejä numeroon.

Koska pelimusiikkia voi lähestyä monista näkökulmista ja metodologioista käsin, kannustamme lämpimästi eri alojen tutkijoita tarjoamaan tekstejään lehteen. Tarjotut ehdotukset voivat liittyä esimerkiksi pelimusiikkiin ja pelimusiikkikulttuuriin yleisesti, mutta ne voivat keskittyä myös tiettyyn peliin, peligenreen tai muuhun yksittäiseen ilmiöön. Käsitellä voi esimerkiksi seuraavia, mutta myös monenlaisia muita, kysymyksiä:
– Millainen on pelimusiikin merkitys pelaajalle ja pelitilanteelle?
– Millaisia metodologisia vaatimuksia pelimusiikin tilanne- ja tapahtumasidonnainen luonne aiheuttaa musiikin merkitysten ja sen herättämien tunteiden tutkimiselle?
– Millä tavoin pelimusiikki vaikuttaa arjessa? Millaisia pelitilanteen ulkopuolisia rooleja ja merkityksiä pelimusiikilla on?
– Miten pelimusiikki risteytyy muun musiikin sekä musiikki- ja mediakulttuurin kanssa?
– Millä perustein pelimusiikin historioita ja kaanoneita muodostetaan? Mitä mahdollisia, erityisesti pelimusiikkia koskevia ongelmakohtia muodostukseen liittyy?
– Millä tavoin teknologia on määrittänyt ja määrittää pelimusiikin sisältöjä ja luonnetta genrenä?
– Mitä annettavaa pelimusiikin tutkimuksella on muille tutkimusaloille? Miten se risteytyy niiden kanssa?

OHJEET JA AIKATAULU
Tarjoa tekstiäsi abstraktilla (noin 250–300 sanaa) teemanumeron päätoimittajille 28.2.2022 mennessä (yhteystiedot tämän kirjoituskutsun lopussa). Kirjoittajia pyydetään kertomaan suunnittelemansa tekstin tyyppi ehdotuksessaan. Artikkelien kieli on suomi tai ruotsi. Valmiit käsikirjoitukset lähetetään viimeistään 31.8.2021. Kirjoituksia koskevat tarkemmat ohjeet on annettu lehden verkkosivuilta: https://musiikki.journal.fi/about/submissions

Musiikki on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä musiikintutkimuksen vertaisarvioitu aikakauslehti, jota julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura ry. Lehti noudattaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan periaatteita tutkimuksen vertaisarvioinnista (ks. https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus).

LISÄTIEDOT TEEMANUMERON TOIMITTAJILTA
Ota yhteyttä, mikäli sinulle on kysyttävää tai haluat esimerkiksi varmistaa suunnittelemasi artikkelin sopivuuden teemanumeroon. Odotamme yhteydenottoasi!
Lasse Lehtonen (lasse.a.lehtonen [at] helsinki.fi) Kai Tuuri (kai.tuuri [at] jyu.fi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.