Julkaistu: 22.4.2026
Suomen musiikkitieteellisen seuran ja Suomen Etnomusikologisen Seuran palkintotyöryhmä (Henna-Riikka Peltola, Markus Mantere ja Katariina Henttonen) on valinnut vuonna 2025 valmistuneeksi parhaaksi musiikintutkimuksen opinnäytteeksi Helena Lylyn (Turun yliopisto) maisterintutkielman ”Honey, I wanna break you”: BDSM aesthetics as a transgressive and reparative concept in popular music. Lisäksi raati myönsi kaksi kunniamainintaa: Effi Anttilalle (Musiikkikasvatus, Sibelius-Akatemia) ”Aikuisten harrastajien motivaatio sellonsoittoon: Narratiivinen tutkimus motivaatiosta lapsuudessa alkaneeseen harrastukseen” sekä Laura Tommolalle (Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia): Satu musiikiksi: sadutusmenetelmän soveltaminen säveltämisen opettamiseen pianotunneilla.
Opinnäytetyökilpailuun saapui yhteensä kolmetoista korkeatasoista työtä, niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluista, ja niiden näkökulmat edustivat ilahduttavaa kirjoa musiikintutkimuksen eri ilmiöitä.
Palkittava työ:
Helena Lylyn kulttuuriseen musiikintutkimukseen kiinnittyvä maisterintutkielma on aiheeltaan kiinnostava ja teoreettisesti oivaltava opinnäytetyö. Tutkimuskohteena on populaarimusiikissa esiintyvän BDSM-estetiikan ilmeneminen sekä puhtaasti auditiivisessa (kappaleen studiotallenne) että multimodaalisessa (musiikkivideo) materiaalissa. Aihetta tarkastellaan kahden tapausesimerkin kautta nojaten monitieteiseen tulkintakehykseen, joka yhdistelee kulttuurista musiikintutkimusta ja monitieteistä affektien tutkimusta. Työn tavoitteet ovat opinnäytetyöksi erittäin kunnianhimoiset, mutta näihin vastataan taitavasti. Tutkimuskysymys on teoreettisesti haastava ja aineisto erittäin rikasta. Laajuudestaan huolimatta työ on koherentti kokonaisuus ja tekijä osoittaa argumentoinnillaan jo erittäin pitkälle kehittynyttä tutkijuutta; Lyly ei pelkästään sovella aiempia teoreettisia käsitteitä omaan analyysiinsä vaan kehittelee näitä uskottavasti pidemmälle. Työn keskiöön nouseva “kink-tangibility” on kiinnostava ja potentiaalisesti hyödyllinen teoreettinen käsite edelleen työstettäväksi, joka voi tulevaisuudessa tarjota työvälineen myös muille affektien ja musiikin kehollisuuden tutkijoille. Lisäksi Lyly reflektoi omaa tutkijapositiotaan kypsällä tavalla ja ymmärtää sen merkityksen omalle analyyttiselle luennalleen, mikä vahvistaa työn tieteellistä uskottavuutta. Kaiken kaikkiaan tutkielma on taitavasti kirjoitettu ja tarjoaa tuoreen näkökulman populaarimusiikin tutkimukseen.
Kunniamaininnat:
Effi Anttila (Musiikkikasvatus, Sibelius-Akatemia) ”Aikuisten harrastajien motivaatio sellonsoittoon: Narratiivinen tutkimus motivaatiosta lapsuudessa alkaneeseen harrastukseen”
Anttila tarkastelee työssään kiinnostavalla tavalla aikuisiän sellonsoittajien musiikillista toimijuutta ja motivaatiota aineistolähtöisesti, narratiivisen näkökulman valossa. Soittamisen autonomiaa, itsetuntoa ja yhteisöön kuuluvuuden tunnetta vahvistava vaikutus nousee vahvasti esiin, ja tutkielma yhdistää esimerkillisellä tavalla laadullisen aineiston syväanalyysin teoreettiseen tarkasteluun.
Laura Tommola (Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia): Satu musiikiksi: sadutusmenetelmän soveltaminen säveltämisen opettamiseen pianotunneilla
Tommolan kehittämishanke sadutus- ja sävellytysmenetelmien käytöstä soitonopetuksessa tarjoaa paitsi käytännön työkalun soitonopetukseen, myös arvokasta tietoa oppilaiden kokemuksista kyseisestä menetelmästä. Opinnäytetyö saa kiitosta aidosti lapsinäkökulmaisesta lähestymistavasta: työn parasta antia onkin lasten sadutus- ja sävellytysprosessien tarkka, analyyttinen ja oppilaita kunnioittava raportointi.
Tommolan kehittämishanke sadutus- ja sävellytysmenetelmien käytöstä soitonopetuksessa tarjoaa paitsi käytännön työkalun soitonopetukseen, myös arvokasta tietoa oppilaiden kokemuksista kyseisestä menetelmästä. Opinnäytetyö saa kiitosta aidosti lapsinäkökulmaisesta lähestymistavasta: työn parasta antia onkin lasten sadutus- ja sävellytysprosessien tarkka, analyyttinen ja oppilaita kunnioittava raportointi.