MTS esittäytyy: Hallituksen jäsen Kimi Kärki

Kuva: Tabi/Annamari Konttinen

Olen toiminut seuran hallituksessa nyt kohta pari vuotta, joista ensimmäisen ”totuttautumassa” varajäsenenä. Olen ehkä seurassa vähän outolintu, kun olen koulutukseltani kulttuurihistorioitsija. Tutkija-opettajan identiteetin lisäksi toimin kuitenkin populaarimusiikin kentällä kitaristina ja laulaja-lauluntekijänä. Yhtyehistoriastani löytyvät muun muassa yhtyeet Reverend Bizarre, Lord Vicar, Orne, Uhrijuhla ja E-Musikgruppe Lux Ohr. Olen maistanut listasijoituksia, kiertänyt maailmaa ja julkaissut eri levy-yhtiöillä viitisentoista kokopitkää albumia ja yhteensä nelisenkymmentä musiikkiäänitettä niin CD-, vinyyli-, kasetti- kuin digimuodossa. Kokemustietoa musiikkiteollisuudesta on siis kertynyt jo riittävästi moneen tarinatuokioon.

Musiikkitiedettä luin aikanaan 1990-luvun lopussa vain muutaman kulttuurisen musiikintutkimuksen kurssin verran, kun ninjan lailla niskaani hypännyt Schenker-analyysi ei oikein sytyttänyt ja tuntunut omalta. Kiinnostuin kuitenkin musiikin historian uudenlaisista tulkinnoista, kulttuurisen musiikintutkimuksen luontevista yhteyksistä muihin opintoihini – myös uskontotiedettä ja filosofiaa – sekä äänimaisematutkimuksesta. Suuntauduin kuitenkin kulttuurihistorian opinnoissani ennen mutta populaarikulttuurin historiaan ja tein opinnäytteeni populaarimusiikin historiaan ja esiintymiskäytäntöihin liittyen. Toimittuani niin erilaisissa opetus-, koordinointi- kuin tutkimustehtävissä sain viimein väiteltyä tohtoriksi 2014, aiheenani stadionrockin lavaspektaakkelit 1960-luvun puolivälistä vuoteen 2013. Keskiössä olivat ennen kaikkea Pink Floyd, The Rolling Stones, U2 ja Peter Gabriel. Ensin mainitut kolme yhtyettä valikoituivat arkkitehti Mark Fisherin tunnistettavan ja massiivisen lava-arkkitehtuurin kautta. Peter Gabrielin yhteistyö teatteriohjaaja ja lavasuunnittelija Robert Lepagen kanssa taas toimi hiukan pienempien areenoiden teatterista ponnistavien ratkaisujen esimerkkinä. Sittemmin minut on nimitetty Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentiksi, eritysalana populaarikulttuuri ja aivan erityisesti populaarimusiikin historia, ja hiljattain myös Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentiksi.

Olen julkaissut erityisen paljon juuri populaarimusiikin esittämiseen liittyen, mutta myös muun muassa tulevaisuuden kuvittelusta populaarikulttuurista sekä fasistisen estetiikan historiasta ja historiakulttuurista. Viimeisimpään liittyen johdan tiedettä ja taidetta yhdistävää ja Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa (2021–2023). Julkaisuni löydät kotisivuiltani https://users.utu.fi/kierka/, mutta mainitaan kolme: toimitin yhdessä Michael Drewettin ja Sarah Hillin kanssa teoksen Peter Gabriel From Genesis to Growing Up (Ashgate, 2010), yhdessä Pertti Grönholmin kanssa teoksen Toisen soinnun etsijät: Turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970–2017 (THY 2017) ja yhdessä Toni-Matti Karjalaisen kanssa teoksen Made in Finland. Studies in Popular Music (Routledge, 2020).

Vierailevana tutkijana olen toiminut aikanaan 2006 Liverpoolin yliopiston Institute of Popular Musicissa (IPM) ja Fulbright-tutkijana CWRU Center for Popular Music Studies -keskuksessa Clevelandissa 2017. Tuolloin vietin paljon aikaa myös tutkijapaikalla Rock and Roll Hall of Fame Library & Archivessa sekä BGSU Browne Popular Culture Libraryssä (Bowling Green, Ohio). Autan mielelläni jos vierailu johonkin noista kiinnostaa!

MTS:n hallitustyön ohella olen International Association for the Study of Popular Music (IASPM) -maailmanjärjestön hallituksessa netti- ja julkaisuvastaavana ja European Popular Culture Associationin (EPCA) sihteerinä. Olen myös Turun yliopistosta koordinoidun International Institute for Popular Culture (IIPC) -instituutin perustajajäsen ja toimitan sen online-julkaisusarjaa. Toimin aikanaan myös vuosia IIPC:n koordinaattorina ja siinä roolissa olin järjestämässä yli sataa IIPC Debate -luentoa.

Aloitin elokuun alussa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön kulttuurisen musiikintutkimuksen lehtorina. Tämä kandiohjelman opetukseen sidottu pesti pitää minut tällä hetkellä kiireisenä, kun olen päässyt jonkin aivan uuden äärelle. Tasapainoani ylläpidän harjoittelemalla 4-5 kertaa viikossa aikidoa.

Tervetuloa nykäisemään hihasta esimerkiksi nyt syksyllä historiantutkimuksen päivillä (Tampere), Disciplining Music Heritage -konferenssissa (Seinäjoki) tai ensi vuonna ainakin IASPM 2023 -konferenssissa (Popular Music in Crisis, Minneapolis) ja EPCA:n EUPOP 2023 -konferenssissa (Stirling, Skotlanti). Vierivä kivi ei sammaloidu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *